Mynämäen Laurin koululla järjestettiin torstaina 23.1.2025 Vesistöilta, joka houkutteli paikalle mukavasti väkeä, noin 35 henkilöä. Tilaisuus järjestettiin koko Mynämäen kunnan alueella tehtävien vesistötoimien edistämiseksi. Kukaan ei kykene ratkaisemaan vesistöihin liittyviä haasteita yksin, vaan mukaan tarvitaan kaikkia – vesistöjen hyvinvointi myös hyödyttää laajalti kaikkia kuntalaisia maalta merelle.
Tilaisuuden avasi kunnanjohtaja Carita Maisila, joka avasi puheenvuorossaan vesistöjen merkitystä sille, miksi Mynämäki on aikoinaan syntynyt paikalle, jolla se yhä tänä päivänä sijaitsee. Kunnanjohtaja kävi läpi myös alueen käynnissä olevaa, melko vilkasta hanketoimintaa. Puheenvuoronsa päätteeksi kunnanjohtaja Maisila pohti, mikä on vesistöjen merkitys tämän päivän ja tulevaisuuden Mynämäessä, ja vesistöillassa tätä teemaa on hyvä pohtia yhdessä.
Tilaisuuden alustajina toimivat Valonian Saaristomerityön asiantuntija Eemeli Huhta, MTK:n KIPSI-hankkeen Sirke Mahkonen, ja Saaristomeren Kalaleaderin Maria Saarinen. Eemeli Huhta alusti puheenvuorossaan Mynälahden merkitystä Saaristomeren hyvinvoinnille, ja esitteli pintaraapaisuna Valonian toimintaa ja myös monia rahoitusmahdollisuuksia erilaisille hanketoimijoille. Puheenvuoro sai aikaan innostusta ja uteliaisuutta kuntalaisissa. Myös yleisössä mukana ollut Joakim Sjöroos Leader Ravakasta esittäytyi kertoen, että hänen työaikaansa on käytettävissä hankkeisiin liittyvään neuvontaan ja suunnitteluun.
MTK:n Sirke Mahkonen puolestaan kertoi KIPSI-hankkeesta, ja esitteli kipsin peltolevitykseen liittyviä tutkimustuloksia ja kipsin toimintaperiaatetta. Mahkosen esityksestä kävi ilmi, että Mynämäessä on runsaasti peltoalaa, joka soveltuu kipsin levitykseen. Mahkonen kannusti viljelijöitä olemaan yhteydessä ja hakemaan ilmaista ja verovapaata kipsitukea verkossa. Yleisökysymyksen perusteella selvisi, että kipsiä olisi mahdollista saada omalle pellolle esimerkiksi toukokuun ensimmäisellä viikolla, jos hakemuksen jättää pikapuoliin.
Maria Saarinen kertoi Mynälahden merialueen merkityksestä kaupalliselle kalastukselle, ja nosti esityksessään esille laadukkaan lähikalan paikallistuottajat, Toivosen Lähikalan Saijan ja Jukan. Toivosten kalaa saa ostaa itsepalvelukalakauppa Sumpusta. Kuten muutkin Leader-ohjelmat, myös Saaristomeren Kalaleader tarjoaa rahoitusmahdollisuuksia. Kalaleaderin rahoitettavien kohteiden keskiössä on kaupallinen kalastus tai kalastusmatkailu. Vesistökunnostusten osalta rahoitettavia kohteita voisivat olla esimerkiksi kalojen lisääntymistarkoitukseen soveltuvat kosteikot. Keskustelussa esiin nousi myös Suomen Riistakeskuksen Sotka-kosteikot hanke, joka on keskittynyt nimenomaan vesilintujen lisääntymiseen soveltuviin kosteikoihin.
Tilaisuuden loppupuoli käytiin vilkasta yleisökeskustelua ympäristötarkastaja Marika Karulinnan johtamana. Keskustelussa pohdittiin Mynämäen jokien vuosikymmenten saatossa muuttunutta tulvimisen mekaniikkaa, ja pohdittiin uomien ennallistamista lisäämällä aikoinaan uomista poistettu kiviaines takaisin uomaan pohjapatorakenteiksi. Uomien ennallistaminen on monihyötyistä vesistökunnostustyötä, joka on melko kustannustehokas tapa lisätä sekä monimuotoisuutta, että parantaa vesienhallintaa. Lisäksi nostettiin esiin metsien ojitukset, ja esitettiin, että ojitettuja metsiä voitaisiin alkaa ennallistaa niiden
vedenpidätyskyvyn lisäämiseksi. Kunnanjohtaja Maisila totesi, että kunnan omistamien metsien osalta tilanne selvitetään ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin.
Keskustelussa käytiin läpi myös rapu- ja kalakantojen nykytilaa, ja todettiin lähes yhteen ääneen, että vaellusesteiden poistolla ja uomien ennallistamisella vaeltavan lajiston elinolosuhteita parannettaisiin merkittävästi. Mahdollisesti myös kalastuksen kannalta kiinnostavat lajit, kuten meritaimen voisivat hyötyä toimenpiteistä. Vaelluskalojen kulun estävien nousuesteiden vapaaehtoisia poistoja rahoitetaan maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmasta.
Illan tärkeimmäksi anniksi jäi yhteinen tahtotila toimia vesistöjen hyväksi siten, että toteutetaan monihyötyisiä toimia painottaen eri ryhmien toiminnan edellytyksiä ympäristöön sopivalla tavalla. Lisäksi toinen illan keskeinen anti on asiantuntijoiden toive olla matalalla kynnyksellä yhteydessä, jos mielessä on ajatus siitä, että itse voisi tehdä jotakin. Jokainen on oman lähiympäristönsä asiantuntija, ja tämä asiantuntemus halutaan valjastaa vesiensuojelun toimenpiteisiin.
Toimien toteuttaminen sujuu sukkelasti esimerkiksi paikallisten vesiensuojeluyhdistysten tai maanomistajien toimesta, kunhan rahoituskanavat ja toteuttajan tahtotila saadaan törmäytettyä. Oikeiden toimien toteutus vaatii suunnittelua ja koordinointia, jota on kattavasti saatavilla käynnissä olevan Saaristomeri-ohjelman ansiosta. Lisäksi Varsinais-Suomen alueella toimii vesistökunnostusverkosto, jonka kautta on mahdollista päästä tutustumaan muihin vesistötoimijoihin, toteutettuihin hankkeisiin, sekä saada apua ja neuvoja sen oman jutun eteenpäin viemiseksi. Mynälahden valuma-alueelle on suunnitteilla
pitkäkestoinen life-hanke, jossa kunnostustoimien mittava toteuttaminen on keskeisessä roolissa.
Asiantuntijoiden yhteystiedot:
Carita Maisila, carita.maisila@mynamaki.fi, p. 040 137 5121
Mynämäen ympäristönsuojelu, ymparistonsuojelu@mynamaki.fi
Eemeli Huhta, eemeli.huhta@valonia.fi, p. 040 575 2667
Maria Saarinen, maria.saarinen@sameboat.fi, p. 0400 260 094
Sirke Mahkonen, sirke.mahkonen@mtk.fi, p. 050 473 7550
Joakim Sjöroos, joakim.sjoroos@ravakka.fi p. 044 792 9024
Teksti Marika Karulinna, Carita Maisila, Anne Parikka
Mitä voisimme yhdessä tehdä vesistöjen hyväksi, kunnanjohtaja Carita Maisila
Mynälahti osana hyvinvoivaa saaristomerta, Valonia Eemeli Huhta
Kipsihanke, MTK-Varsinais-Suomi Sirke Mahkonen
Mynälahden merkitys saaristomeren kalataloudelle, Saaristomeren Kalaleader, Maria Saarinen